WorldWideScience

Sample records for aiheuttaman agglomeroitumisen tutkimisessa

  1. Ash related bed agglomeration during fluidized bed combustion, further development of the classification method based on CCSEM; CCSEM-luokitusmenetelmaen jatkokehittaeminen tuhkan aiheuttaman agglomeroitumisen tutkimisessa leiju- ja kiertopetipoltossa

    Energy Technology Data Exchange (ETDEWEB)

    Laitinen, R; Patrikainen, T; Heikkinen, R; Tiainen, M; Virtanen, M [Oulu Univ. (Finland). Inst. of Chemistry

    1997-10-01

    The scope of this project is to use the information and experience gained from the development of classification method to predict ash related problems like bed agglomeration during fluidised combustion. If boilers have to be shut down due to slagging or agglomeration of the bed material may cause significant economic losses for the entire energy production chain. Mineral classification methods based on the scanning electron microscopy are commonly used for coal ash investigation. In this work different biomass, peat, and peat-wood ash, fluidised-bed materials, and bed agglomerates were analysed with SEM-EDS combined with automatic image analysis software. The properties of ash particles are different depending on the fuel type. If biomass like wood or bark are added to peat the resulting ash has different properties. Due to the low mineral content in the original peat and to the fact that the majority of inorganic material is bound to the organic matrix, the classification has turned out to be less informative than was hoped. However, good results are obtained the by use of quasiternary diagrams. With these diagrams the distribution of particle composition is easily illustrated and thus meaningful prediction can be made of the slagging and agglomerating properties of ash. The content of ten different elements are determined for each particle by SEM-EDS combined with Link AIA software. The composition of the diagram corners can be varied Freely within these ten elements. (orig.)

  2. Sienten Phyllachora maydis Maubl. ja Monographella maydis Müller & Samuels aiheuttaman asfalttilaikkutaudin esiintyvyys maissilla (Zea mays L.) Nicaraguassa

    OpenAIRE

    Höckerstedt, Layla

    2014-01-01

    Maissi (Zea mays L.) on yksi maailman merkittävimmistä ravintokasveista. Nicaraguassa maissia tuottavat lähinnä pienviljelijät, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää maatalouskemikaaleja tautien torjuntaan. Suurin osa maissille tauteja aiheuttavista patogeeneistä on sieniä, kuten myös mustalaikkua aiheuttava ehdoton loissieni Phyllachora maydis Maubl. Yhdessä endofyyttisen sienen Monographella maydis Müller & Samuels kanssa, nämä yksinään melko harmittomat sienet voivat aiheuttaa asfalttilaiku...

  3. Uimisen ja saunomisen yhteys bakteerien määrään kertakäyttöisissä piilolinsseissä

    OpenAIRE

    Lukkarinen, Rea; Nurminen, Kimi

    2015-01-01

    Silmälääkärit ja optikot suosittelevat, että piilolinssejä ei tulisi käyttää uimisen tai saunomisen aikana piilolinsseihin tarttuvien bakteerien aiheuttaman kohonneen silmätulehduksen riskin takia. Aiemmat tutkimukset ovatkin osoittaneet uima-altaassa käytettyihin piilolinsseihin tarttuneen korkeampia bakteerimääriä kuin normaalisti uima-altaan ulkopuolella käytettyihin piilolinsseihin. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa lisätietoa näiden suositusten taustalle selvittämällä uimisen j...

  4. The effects of human disturbance on the activity of wild reindeer in different physical condition

    Directory of Open Access Journals (Sweden)

    Terje Skogland

    1988-06-01

    risikoavvergende strategi. Hardangerviddarein, som var i dårligere hold, økte tiden for beitesøk i en grad som antyder en mer risikofylt strategi under stresspåvirk-ning for å maksimalisere beiteopptak.Ihmisen aiheuttaman håirinnån vaikutus eri kuntoisten villi¬peurojen aktiivisuuteen.Abstract in Finnish / Yhteenveto: Vertasimme kahta norjalaista villipeuralaumaa, Knutshoen erittåin hyvåkuntoista ja Hardanger-viddan huonokuntoista laumaa. Ennen ja jålkeen metsåståjien håirinnån testasimme vaikuttaako kunto peu-rojen ravinnon kåyttoon stressin aikana. Molempia laumoja on metsåstetty såånnollisesti (ihminen on olut peurojen luontainen vihollin je esihistoriaaalisista ajoista alkaen. Hyvåkuntoisessa Knutshoen laumassa peurat olivat noin 30% suurempia metsastyskauden alkaessa elokuun lopulla. Ennen hårinitåå ne laidunsi-vat våhån, vaelsivat enemmån ja olivat valikoivampi kuin Hardangerviddan peurat, jotka olivat energeetti-sesti heikommassa kunnossa ja laidunsivat merkitsevåsti enemmån ja kuluttivat våhemmån aikaa liikkumi-seen eri laidunalueiden vålillå ja my os seisomiseen. Metsåstyksen alettua Knutshoen peurat kokoontiuvat suurempiin ryhmiin kuin aikaisemmin ja sesoskeli-vat pelokkaina enemån. Hardangerviddan peurat kåyttivåt puolestaan våhån aikaa ruokailuun mutta liikkui-vat merkitsevåsti enemmån eivåtkå kåyttåneet juuri aikaa seisomiseen. Håiriotilanteiden mååriss å eri laumojen vålillå ei ollut tilastollista merkitsevyyttå ja niiden liikkumisno-peudet håiroiden jålkeen olivat samanlaiset. Metsåståjien saaliit oliva samanlaiset nåillå kahdella alueella. Energian kulutus mitattuna suhteellisena painon menetysenå metsåstysaikana oli suurempi jo låhtovaiheessa heikompikuntoisimmilla Hardangerviddan peuroilla, ja se oli my os suurempi molemmilla laumoilla kuin våhemmån håirityllå laumalla (Forelhogna. Me oletamme, ettå sesominen ja håirintå isoissa laumoissa on riskitekijå. Vielå suurempi riski on liik-kua, mutta