WorldWideScience

Sample records for aiheuttaman agglomeroitumisen tutkimisessa

  1. Ash related bed agglomeration during fluidized bed combustion, further development of the classification method based on CCSEM; CCSEM-luokitusmenetelmaen jatkokehittaeminen tuhkan aiheuttaman agglomeroitumisen tutkimisessa leiju- ja kiertopetipoltossa

    Energy Technology Data Exchange (ETDEWEB)

    Laitinen, R.; Patrikainen, T.; Heikkinen, R.; Tiainen, M.; Virtanen, M. [Oulu Univ. (Finland). Inst. of Chemistry

    1997-10-01

    The scope of this project is to use the information and experience gained from the development of classification method to predict ash related problems like bed agglomeration during fluidised combustion. If boilers have to be shut down due to slagging or agglomeration of the bed material may cause significant economic losses for the entire energy production chain. Mineral classification methods based on the scanning electron microscopy are commonly used for coal ash investigation. In this work different biomass, peat, and peat-wood ash, fluidised-bed materials, and bed agglomerates were analysed with SEM-EDS combined with automatic image analysis software. The properties of ash particles are different depending on the fuel type. If biomass like wood or bark are added to peat the resulting ash has different properties. Due to the low mineral content in the original peat and to the fact that the majority of inorganic material is bound to the organic matrix, the classification has turned out to be less informative than was hoped. However, good results are obtained the by use of quasiternary diagrams. With these diagrams the distribution of particle composition is easily illustrated and thus meaningful prediction can be made of the slagging and agglomerating properties of ash. The content of ten different elements are determined for each particle by SEM-EDS combined with Link AIA software. The composition of the diagram corners can be varied Freely within these ten elements. (orig.)

  2. Sienten Phyllachora maydis Maubl. ja Monographella maydis Müller & Samuels aiheuttaman asfalttilaikkutaudin esiintyvyys maissilla (Zea mays L.) Nicaraguassa

    OpenAIRE

    Höckerstedt, Layla

    2014-01-01

    Maissi (Zea mays L.) on yksi maailman merkittävimmistä ravintokasveista. Nicaraguassa maissia tuottavat lähinnä pienviljelijät, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää maatalouskemikaaleja tautien torjuntaan. Suurin osa maissille tauteja aiheuttavista patogeeneistä on sieniä, kuten myös mustalaikkua aiheuttava ehdoton loissieni Phyllachora maydis Maubl. Yhdessä endofyyttisen sienen Monographella maydis Müller & Samuels kanssa, nämä yksinään melko harmittomat sienet voivat aiheuttaa asfalttilaiku...

  3. Musiikin käyttö aivohalvauspotilaan fysioterapiassa : Kirjallisuuskatsaus musiikin käytöstä, hyödyistä ja vaikutuksista puheentuoton, motoriikan ja sensoriikan ongelmissa

    OpenAIRE

    Sandström, Tytti; Riikonen, Riina

    2010-01-01

    Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata kysymyksiin: Miten musiikki vaikuttaa aivojen toimintaan? Miten musiikkia voidaan hyödyntää perustellusti aivohalvauspotilaan fysioterapiassa? Millaisia käyttömahdollisuuksia musiikilla voi olla aivohalvauksen aiheuttaman puheentuoton, motoriikan ja sensoriikan ongelmiin? Opinnäytetyön tiedonkeruu tapahtui kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja haastatteluihin pohjautuen. Tietoperustaa tukevat kirjoittajien omat kokemukset. Aivohalvaukseen sairastuu vuosittai...

  4. Idiopaattinen skolioosi ja osteopatia : ohje idiopaattisen skolioosin osteopaattisesta tutkimisesta ja hoidosta

    OpenAIRE

    Kärppä, Jussi; Korhonen, Markku; Ojala, Mika

    2016-01-01

    Idiopaattisella skolioosilla on merkitystä selän terveyden kannalta, ja se voi aiheuttaa erinäisiä oireita vuosien mittaan ja vaikuttaa fyysiseen toimintakykyyn heikentävästi. Todisteet osteopatian vaikutuksesta idiopaattisen skolioosin hoidossa ovat epäselviä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä idiopaattiseen skolioosiin kirjallisuuden sekä tutkimus- ja kokemustiedon avulla, ja selvittää osteopatian mahdollisuuksia sen tutkimisessa ja hoidossa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyse...

  5. Palovammamaskit arven liikakasvun hoidossa

    OpenAIRE

    Korteniemi, Vilma; Lundén, Noora

    2013-01-01

    Palovammamaskit ovat yleensä muovista ja silikonista valmistettavia yksilöllisiä maskeja, joiden tarkoitus on estää arven liikakasvua palovammapotilailla. Maskin aiheuttaman paineen avulla tasataan sidekudossoluja haava-alueella, mikä estää arven liiallista kasvamista. Paine tasaa, vaalentaa ja madaltaa arpia. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää palovammamaskien käyttöä Suomessa kasvojen alueen palovammojen hoidossa. Selvitämme kuinka paljon ja miten painemaskeja käytetään palovammojen aiheu...

  6. Pathology of acute and subchronic nitrate poisening in reindeer (Rangifer tarandus L

    Directory of Open Access Journals (Sweden)

    M. Nordkvist

    1984-05-01

    natriumnitratforgiftning dog troligen av en akut blodtryckskollaps utan att utveckla methaemoglobinemi. Djur vilka dog av subkronisk natriumnitratforgiftning utvecklade alla methaemoglobinemi. Djuren som dog inom 24 timmar uppvisade enbart subserosa Modningar i pleura och blodningar i musculus longissimus costarum och musculus longissimus dorsi. Liknande blodningar i pleura och samma muskler sigs också hos djur som dog 60 - 200 timmar efter exposition. Hos dessa djur sågs emellertid också forhindringar som anses vanliga i samband med nitrat/nitritforgiftning såsom, missfårgat dåligt koagulerat blod, blodningar i hjårtat etc. Det genomgående fyndet av dessa blodningar i pleura och dorsala rygg- brostmuskler, hos ren, i samband med nitratforgiftning av subkronisk eller kronisk karaktår, ar en indikation på synbarligen patognomoniska forandringar. De två djur som dog efter att frivilligt ha druckit ammoniumnitrat lost i vatten utvecklade forandringar tydande pi en kombinerad effekt av ammonium- och nitratforgiftning. Poron (Rangifer tarandus L åkillisen subkroonisen nitraattimyrkytyksen patologia. Abstract in Finnsih / Yhteenveto: Tutkittiin metsånlannoitteiden aiheuttaman nitraattimyrkytyksen patologiaa poroissa. Ruumiinavau-skuva vaihteli lannoitteesta, annostuksesta ja altistamisajasta riippuen. Akilliseen ammoniumnitraattimyrkytykseen kuolleissa elaimisså muutokset olivat samankaltaisia kuin lampaiden ja nautojen akillisessa ammonium ja nitraattimyrkytyksessa. Yhteenkaån elåimeen ei kehittynyt methemoglobinemiaa. Eras akilliseen natriumnitraattimyrkytykseen kuollut elain menehtyi luultavasti akilliseen verenpainekollapsiin ilman methemoglobinemian kehittymista. Kaikkiin subkrooniseen natriumnitraattimyrkytykseen kuolleisiin elåimiin kehittyi methemoglobinemia. Kahden-kymmenenneljån tunnin sisalla kuolleissa elaimisså ilmeni ainoastaan rintakalvonalaisia verenvuotoja sekå verenvuotoja Musculus longissimus costarumissa ja M. longissimus dorsissa. Samankaltaisia

  7. The effects of human disturbance on the activity of wild reindeer in different physical condition

    Directory of Open Access Journals (Sweden)

    Terje Skogland

    1988-06-01

    risikoavvergende strategi. Hardangerviddarein, som var i dårligere hold, økte tiden for beitesøk i en grad som antyder en mer risikofylt strategi under stresspåvirk-ning for å maksimalisere beiteopptak.Ihmisen aiheuttaman håirinnån vaikutus eri kuntoisten villi¬peurojen aktiivisuuteen.Abstract in Finnish / Yhteenveto: Vertasimme kahta norjalaista villipeuralaumaa, Knutshoen erittåin hyvåkuntoista ja Hardanger-viddan huonokuntoista laumaa. Ennen ja jålkeen metsåståjien håirinnån testasimme vaikuttaako kunto peu-rojen ravinnon kåyttoon stressin aikana. Molempia laumoja on metsåstetty såånnollisesti (ihminen on olut peurojen luontainen vihollin je esihistoriaaalisista ajoista alkaen. Hyvåkuntoisessa Knutshoen laumassa peurat olivat noin 30% suurempia metsastyskauden alkaessa elokuun lopulla. Ennen hårinitåå ne laidunsi-vat våhån, vaelsivat enemmån ja olivat valikoivampi kuin Hardangerviddan peurat, jotka olivat energeetti-sesti heikommassa kunnossa ja laidunsivat merkitsevåsti enemmån ja kuluttivat våhemmån aikaa liikkumi-seen eri laidunalueiden vålillå ja my os seisomiseen. Metsåstyksen alettua Knutshoen peurat kokoontiuvat suurempiin ryhmiin kuin aikaisemmin ja sesoskeli-vat pelokkaina enemån. Hardangerviddan peurat kåyttivåt puolestaan våhån aikaa ruokailuun mutta liikkui-vat merkitsevåsti enemmån eivåtkå kåyttåneet juuri aikaa seisomiseen. Håiriotilanteiden mååriss å eri laumojen vålillå ei ollut tilastollista merkitsevyyttå ja niiden liikkumisno-peudet håiroiden jålkeen olivat samanlaiset. Metsåståjien saaliit oliva samanlaiset nåillå kahdella alueella. Energian kulutus mitattuna suhteellisena painon menetysenå metsåstysaikana oli suurempi jo låhtovaiheessa heikompikuntoisimmilla Hardangerviddan peuroilla, ja se oli my os suurempi molemmilla laumoilla kuin våhemmån håirityllå laumalla (Forelhogna. Me oletamme, ettå sesominen ja håirintå isoissa laumoissa on riskitekijå. Vielå suurempi riski on liik-kua, mutta